Kokenilli - grana cochinilla - sai esittelyssä kunniapaikan. Kokenilli on kirva, joka asustelee Nopal -kaktuksessa ja siitä saadaan hyvin monensävyisiä punaisia ja violettiin vivahtavia värejä. Poika Gutierrez havainnollisti hauskalla tavalla kokenillin värisävytyksiä: kokenillia hieraistiin vierailijoiden kämmenelle ja lisättiin milloin sitruunamehua, milloin soodaa tai rautavithrilliä värisävyä muuttamaan.
Mielenkiintoinen oli myös eräs juurikasvi, josta tehtiin raastamalla ja hankaamalla pesuainetta. Vai puretetta - ihan en päässyt tästäkään jyvälle. Harmillista, mutta en näemmä kuvannut tätä kasvia lainkaan.
Ostin Gutierriziltä villalankaa parisataa grammaa; luonnonvalkoista ja harmaata värjättäväksi ja kaunista kokenillipunaista sekä vihreää (jonka värisävyn pitäisi nyt sitten olla jäkälästä kotoisin). Ihanaa käsinkehrättyä kertaamatonta villaa; tunnultaan melko karheaa. Sen verran täpinöissäni olin, että tajusin vasta myöhemmin, että olisin varmaankin hankkia samalla kertaa myös värjäysaineksia :)
Kokenillin hierrinkivi - hieno, tämmösen haluaisin minäkin. Tosin omille pikkaisille about 10 gramman kokenillivärjäyssatseille ehkä himppa iso :)
Jäkäliä käytetään täälläkin värjäykseen. Kallioiselta Oaxacan seudulla niitä varmaan löytyykin paljon. Gutierrizit kertoivat, että jäkälillä he värjäävät lankaa vihreäksi - kuten kuvassa (oikeasti langan väri vihreämpi; kuvaaja vaan on sössinyt). Tässä kohtaa heittäännyn skeptiseksi, sillä en muista yhtään vihreää jäkäläväriä (sudenkääpä kyllä antaa vihreää). Eikä asia selvinnyt nettihauillakaan. Ei edes coloriastakaan - ja se on paljon se :). Tiedä häntä - ehkä on kyse jäkälävärjäyksen ja indigon yhdistelmästä? Mielenkiintoista kuitenkin!
Myöhempi kommentti: tämä voisi olla ehkä Letharia vulpina -jäkälä ainakin ulkonäön puolesta
Ruskeita värisävyjä pähkinänkuorilla. Vieressä indigoa - anil.
Punaisia värejä puunkuoresta. Oliskohan punapuuta vai jotain muuta?
Miltei mustaa väriä oli saatu aikaan tällä kasvilla. Tätäkään kasvia en tunnista, mutta tuontyyppisiä palkoja olen täällä kyllä nähnyt. Jokin akasia tai Caesalpinia - laji?
Samettikukista keltaista väriä - myös täällä Meksikossa.
Ja lopuksi kelpo saalis värjättyjä lankoja orrella.
Eikö ole hauskaa, miten yleismaailmallista touhua tämä luonnonväreillä värjääminen on! Noin vaan voi (melkein) toisella puolella maapalloa tajuta, mitä on tekeillä kun paikalliset puuhaavat värien kanssa. Ja ovatpa ihanan voimallisia nämä meksikolaivärit!
VastaaPoistaNo hemmetti, hirveät jäkäläpaineet Colorialle. Vaan sellaisia juttuja löysin omista muistiinpanoistani, että myös keskiajan Euroopassa jäkälällä olisi värjätty vihreää! Ja onko tästä alkuperäislähdettä? - Ei. Argh.
VastaaPoistaMutta, miulla on joitain osioita kirjasta Samuel & Porter: The Chilkat dancing blanketja siinä kerrotaan Evernia vulpina -jäkälästä (lienee sama kuin Letharia vulpina?):
The first weavers to use a fourth color obtained their dye from an oxide of copper and urine. The dyebath was produced by soaking copper in old urine, leaving it to settle for approximately four months. The resulting liquid was a beautiful blue-green color. Wool, when immersed in this liquid before it was heated, immediately took on this delightful hue. One can easily imagine the frustration of the weavers when they rinsed the yarns, and the color changed to a dull green. Even if left to soak for a week, the color which eventually stayed in the wool was not the blue-green of the liquid dye. Simmering yarns for half an hour produced a yarn, which, when rinsed, turned golden yellow and when dried, changed to an olive green. The weavers, wishing to brighten this color, quickly transferred the hot, wet yarns from the copper and urine dye into another bath of wolf moss and urine. The dye produced by the lichen gave a beautiful overtone of yellow to the green. This final color was acceptable to the weavers, even though they must have looked at the blue liquid of the copper dyebath and wondered what they could do to obtain a blue-green dye.
Uh, pitänee jossain välissä yrittää ehtiä päivittää tuota Coloriaakin. Aion källiä kyllä sulta kuvia sinne, kuten tuon kokenillijauhimen...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaPäivi - aaaah, kiitti vaan tuosta tekstistä ja täydennyksestä!! Kai se on uskottava, että vihreää jäkälällä ja ainakin kuparin kanssa kyllä joo.
VastaaPoistaja btw sulla oli kuin olikin toi Letharia vulpina coloriassakin :)
Saan varmaan täydennettyä näitä Meksikon väriasioita tässä viikojen kuluessa. JA: aina & kaikki kuvat sekä tieto on sun & colorian käytettävissä!
Nyt kun espanjan perusopinnot on plakkarissa, hivuttaudun taas ensi viikolla lähemmä Textile Museo de Oaxacaa. On jo toimiva sisäpiirilinkki olemassa:) Nämä mun espanjankielen opiskelukamut hoiti asian
Ja kuinka kotoisaa: olen laittanut pari omaa väripyttyä tuohon patiolle muhimaan: trumpettikukkia ja avokaadon kuoria.
ps. edellinen oma kommentti on poistettu, kun sisälsi niin prrrhanan ppljklon kirjaitusvirkheitä
voisivatko ne siemenpalot, joilla kerroit värjättävän tummia värejä, olla tara-pensaan (tai puun) palkoja? Palkojen tanniinipitoisuus on suuri, ja niitä kerätään ainakin sen takia.
VastaaPoistaHei, kiitti tästäkin vinkistä! Kyllä varmaan voisi olla tara - pensasta. Yhtään en tiedä :) Ihanaa kun törmää uusiin värikasveihin!
VastaaPoistaEhkä saan täällä oloaikana kuvattua ja dokumentoitua jonkinlaisen listan Oaxacassa käytetyistä kasveista. Olis kantsinut ottaa mukaan Schweppen tai Cardonin tiiliskivikirjat :) MUtta onneks on internet, coloria & fiksut kaverit.