Sivulla 80 käsitellään Caracol - värjäystä eli purppuraväriä kotiloista. Ajattelin opetella tämän sivun ulkoa, pärjäilen sitten paremmin Museo Textile de Oaxacan samaa aihetta käsittelevällä espanjankielisellä luennolla ;)
2009-11-24
Tää on mun - ja kaverien kans : )
Tein tänään kirjahankinnan (siitä riemastuneena kun osasin nostaa rahaa täkäläisestä pankkiautomaatista Visalla :). Kirja on Leticia Arroyo Ortizin 'Tintes naturales mexicanos' (2008, ISBN: 978-607-2-00179-4). Heti selasin siltä istumalta läpi ja hyvältä vaikuttaa. Erityisesti näissä elämänolosuhteissa, sillä kirja käsittelee meksikolaisia luonnonväriaineita ja värjäystä. Kirja on espanjaksi, joten en väitä ymmärtäväni kaikkea, mutta oleellisen. Mun aikaisempi kirjahankinta oli 'Grana cochinilla' - kirja. Se taasen keskittyy kokenilliin. 
Sivulla 80 käsitellään Caracol - värjäystä eli purppuraväriä kotiloista. Ajattelin opetella tämän sivun ulkoa, pärjäilen sitten paremmin Museo Textile de Oaxacan samaa aihetta käsittelevällä espanjankielisellä luennolla ;)
Sivulla 80 käsitellään Caracol - värjäystä eli purppuraväriä kotiloista. Ajattelin opetella tämän sivun ulkoa, pärjäilen sitten paremmin Museo Textile de Oaxacan samaa aihetta käsittelevällä espanjankielisellä luennolla ;)
Tunnisteet:
luonnonvärjäys,
oaxaca,
oaxacan tekstiilimuseo,
värjäyskirjallisuus
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Otan ehkä caracol sivusta aamulla uuden kuvan. Pääsette lueskelemaan :)Tämä kuva epätarkka ja salamalla iltamyöhällä räpätty.
VastaaPoistaHmph.
VastaaPoistaJa pidemmin myöhemmin, kun olen selvinnyt kateuden hetkestäni.
-Päivi
hahaa,löysimpäs tänne kun Päivi laverteli osotteen ;)
VastaaPoistahyvältä näyttää kirja ja kuulostaa kans.
Oikein hyvää jatkomeksikoa toivos
Kaisu
jaa, ja kirjan mukaan siis keväällä täydenkuun aikaan saa kotiloista parhaimmat värit!
VastaaPoistaNiitä metateja eli jauhinkiviä pitäis löytymän vähän missä koossa vaan, ainakin oon museoissa nähny semmosia alta a4. Ehkä osuis kohalle sulleki ikioma?
.ja kaisu jällleen
Moi Kaisu,
VastaaPoistaKiitti kommenteista + käännöksistä. Jauhinkivet on aika painavat raahata Suomeen ;) Vaikka kävis ne kokenillikirvojenkin jauhamiseen. Meikäläisen värjäykset on ainakin toistaiseksi sitä kokoluokkaa, että morttelilla pärjää hienonnustouhuissa :)
Joo ja saa tänne blogiin eksyä erittäin mielellään. Teretulemas vaan!
Ulla